Luke
King
85 viestit
0 tykkäystä
See the fire in your eyes
|
|
viimeksi paikalla Feb 22, 2024 20:07:50 GMT 2
King
|
|
|
May 13, 2019 11:03:07 GMT 2
Post by Luke on May 13, 2019 11:03:07 GMT 2
Kieli Reniar, kuten Nhemakin, on alunperin yksikielinen maa, eikä siellä puhutakaan tällä hetkellä kuin sujuvaa yleiskieltä. Yleiskieltä käyttävät niin lohikäärmeet, wyvernit kuin traakitkin, niin Reniarin saarella asuvat kuin muualtakin saapuneet hahmot. Yleiskieli kirjoitetaan rooliteksteihin normaalisti suomen kieliopin mukaan, eli täysin kotimaisella kielellämme. Hahmot eivät käytä missään vaiheessa puhekieltä tai slangisanoja, eikä "mä" tai "myö" ole sallittua vilahtaa peliteksteissä. [ voit tarkistaa suomen kieliopin täältä]
|
|
|
|
Luke
King
85 viestit
0 tykkäystä
See the fire in your eyes
|
|
viimeksi paikalla Feb 22, 2024 20:07:50 GMT 2
King
|
|
|
Nov 9, 2019 22:50:07 GMT 2
Post by Luke on Nov 9, 2019 22:50:07 GMT 2
Reniarin kieli
Pelissä esiintyy myös aluksi hyvin pienimuotoisesti Reniarin oma kieli, tylsästi reniar. Kieli saapui Kazran-nimisen lohikäärmeen mukana, eikä se itsekään tiedä yhtään, mistä se on kyseistä kieltä oppinut. Reniarin kielen kielioppi sekä kirjoitustapa ovat hyvin erilaisia tavalliseen suomalaiseen tekstiin verrattuna. Sitä esimerkiksi kirjoitetaan riimumaisilla kirjaimilla oikealta vasemmalle ja ylhäältä alas. Pelitekstien kirjoittamisen helpottamiseksi reniarin kielen voi kirjoittaa myös latinalaisin aakkosin sekä äännemerkein > tämän vuoksi sanojen ääntäminen tai merkitys saattaa muuttua hieman, mutta pääasiallisesti ne merkitsevät samoja asioita. Reniarin kieli on muinainen, puhujansa suussa hyvin karhea, mutta yllättävän helpposointinen lausuttava. Se useimmiten lausutaan täten miten se kirjoitetaankin, hieman samaan tyyliin kuin suomen kielessä. Reniarissa on paljon kovia ja teräviä äänteitä, joista yleisimmät ovat varmaan [r], [kr], [rá], [rr], [qr], ja [vr]. R-kirjain voi ääntyä niin [r] kuin myös [rh], mikä taas viittaa etelän aksenttiin, mutta ei koskaan kuten suomessa [är]. Esimerkkinä nimi Kazran lausutaan [kazran] tai etelän aksentista riippuen [kazrhan]. Kirjaimet s ja z eroavat myös toisistaan. Joskus tuntuisi helpommalta lausua z terävämmän suhahduksen sijaan kirjaimena s, mutta reniarissa se ei ole kieliopillisesti oikein. Nimeen Kazran palaten nimi lausutaankin siis kuten kirjoitetaan: [kazran] eli kera selvän z-äänteen. S-äännettä ei käytetä edes etelässä kyseisissä sanoissa. Diakriittiset merkit eli tarkkeet ovat myös osa kieltä. Reniarissa esiintyy kuitenkin vain yläpuolisia tarkkeita kuten á, à, â tai harvoissa tapauksissa ä. Muita esimerkkejä ovat e, u ja o -kirjainten samantyyppiset tarkkeet. Reniarin kielessä ¨-ylätarketta ei kuitenkaan koskaan käytetä kirjaimena ü. Esimerkkinä virke “Náf-ophei lên keddva, io’wen csá qve.” eli puhtaaksi kirjoitettuna [naf-ophei leen kedva, ioven csa kve]; huomaa taas, että sana ophei voidaan etelän aksentista riippuen lausua eri tavalla, esimerkkinä englantilaistyyppinen [ofei]. Huomaa, että kyseinen virke muodostuu vain sanojen perusmuodoista. Mutta koska mikään ei voi mennä liian helposti, on sanoissa myös taivutusmuotoja sekä titteleissä sukupuolijaottelu. Urospuolisesta käytetään pelkistettyä muotoa (esimerkiksi kher on lordi) ja naaraspuolisesta pidempää kheré puolestaan lady). Naaraspuolisen arvonimi muodostetaan aina urospuolisen arvonimestä siten, että katsotaan mihin kirjaimeen pelkistetty versio sanasta loppuu. Jos se loppuu vokaaliin a, e, i, o, u, y, ä, ö (myös tarkkeelliset versiot), tulee sanan loppuun pääte -lé. Jos sana puolestaan päättyy konsonanttiin b, c, d, f, g, h, j, k, l, m, n, p, r, s, t, v, z (myös tarkkeelliset versiot), tulee loppuun vain -é. Reniarin yleisimpiä sanoja tervehdys, hei > mjelo [mjelo]näkemiin, nähdään taas > nrema, nrema fê [nrema, nrema fee]huomenta, "aamutervehdys" > berron-mje [berron-mje]hyvää yötä, "yötervehdys" > rov-mje [rov-mje]tuli, liekki > khâ [khaa]maa, maaperä > xeroph [xeroph/xerof]ilma, tuuli > taimar [taimar]sähkö, salama > grennon [grennon]jää, pakkanen > creshé [creshee]vesi, pisara > cosh [cosh]kuningas, kuningatar > wrelok, wreloké [wrelok, wreloke]hallitsija, hallitsijatar > hremo, hremolé [hremo, hremole]keisari, keisarinna > typha, typhalé [typha/tyfa, typhale/tyfale]ruhtinas, ruhtinatar > illuva, illuvalé [illuva, illuvale]herra, rouva > beme, bemelé [beme, bemele]lordi, lady > kher, kheré [kher, khere]Sanojen taivutusmuodot riippuvat täysin siitä, loppuvatko ne vokaaliin vai konsonanttiin. Molemmat taipuvat perusmuotonsa lisäksi yhdellä tavalla. Taivutusmuodon määrittelee se, että onko kyseessä omistusmuoto ( "kuningattareni" / "wrelokéfe") vai tavallinen taivutusmuoto ( "kuningattarella" / "ni wreloké"). Jos sana taas mainitaan aiheessa toisen kerran, muuttaa sen ensimmäinen osa ni paikkansa sanan loppuun, (" wrelokéni"). Tässä tapauksessa muoto kuningattarellani olisi siis ni wrelokéfe ja seuraavassa maininnassa wrelokéfeni. Konsonanteissa homma toimii melkein samalla tavalla. Sanan wrelok ( "kuningas") omistusmuoto on wreloki ( "kuninkaani"). Täten sanan loppuun lisätään pääte -i. Jos sana on taas kuninkaalla, toimii taivutus ensimmäisen kerran mainittaessa as wrelok. Kuten vokaalipäätteisissä sanoissakin, sanan tullessa toiste ilmi muuttaa aloite as paikkansa sanan loppuun muodostaen sanaksi wrelokas. Täten siis kuninkaallani taipuisi ensimmäistä kertaa mainittaessa perusmuotoon as wreloki ja toisella kerralla wrelokias. !!! Tervehdyksissä ei ole taivutusmuotoja !!!Loitsujen lausuminen reniarin kielessä Tulossa myöhemmin
|
|
|
|